Category Archives: puiden kanssa

Mantereelta


 
Videoteoksia Harakan lennättimessä 15–26.7. 2020 klo 12–17.
Tervetuloa avajaisiin tiistaina 14.7. klo 16-18.
 
Seuraavat työt ovat esillä näyttelyssä:
 
With Elms in Kaivopuisto 1 & 2 (2018)
Vuonna 2017, 10.1. ja 17.12. välisenä aikana vierailin jalavaryhmän luona Kaivopuistossa Helsingissä yhteensä 101 kertaa. Kuvasin vierailut videolle ja editoin niistä kaksikanavaisen installaation (1t 41 min 10 sek.), joka sisältää minuutin jokaisesta vierailusta, tässä yhdistettynä “split-screen” versioksi.
 
With an Alder in Kaivopuisto (2018)
Vuonna 2017, 12.1. ja 17.12. välisenä aikana istuin lepän kannolla Kaivopuistossa Helsingissä yhteensä 100 kertaa. Kuvasin istunnot videolle ja editoin niistä videon (1t 40 min 10 sec), joka sisältää minuutin jokaisesta istunnosta.
 
With the Maple Tree (Corona Diary) (2020)
Keväällä 2020, 29.3. ja 31.5. välisenä aikana esiinnyin kameralle päivittäin vaahteran kanssa Tehtaankatu 18 pihalla Helsingissä, ja editoin esitykset eräänlaiseksi päiväkirjaksi (62 min 22 sec).
 
Työt liittyvät projekteihin Performing with Plants ja Meetings with Remarkable and Unremarkable Trees
 

Katajan kanssa


Maailman ympäristöpäivänä 5 kesäkuuta tuli samalla kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Harakan saaren luonnonsuojelualueet rauhoitettiin. Sen kunniaksi Harakka Collective, ryhmä nuoren polven taiteilijoita saarella, järjesti tapahtuman sarjassa Island Rehearsals, pääasiassa insta-live streamauksena. Kastehelmi Korpijaakon emännöimään tapahtumaan osallistui myös muutama meistä ”vanhoista” Harakkalaisista pienin elein, puhein tai performanssein. Kun kuulin, että ensimmäinen osa tapahtuisi ns. Lintupiilon luona ehdotin, että voisin käydä tapaamassa vanhaa ystävääni katajaa, jonka luona vierailin ja jota pidin ”kädestä”, siis oksasta, viikottain vuonna 20011-2012. Samalla voisin kiinnittää rajaköyden tolppaan qr-koodin, josta pääsisi katsomaan silloin kuvaamani vanhan videon “Jäniksen vuosi katajan kanssa” lyhyenä versiona. Ja näin teinkin, vaikka osuuteni taisi muuttua eräänlaiseksi ”luonnonilmiöksi” kameran vaeltaessa kohti vajaa, jossa kyltin puhdistaminen performanssina, runonlausunta ja juhlapuhe linnuille tapahtuivat. Seisoin sen ajan kuuliaisesti huivin alla katajan kyljessä, koska luulin että hahmo näkyisi uudestaan kameran palatessa. Niin ei käynyt, mutta se ei haitannut, sillä vaikka loppupuolella aloin väsyä, tulin näin todella viettäneeksi aikaa katajan kanssa.
 
Kuvassa yllä vasemmalla näkyvä kataja on suhteellisen nuori, vuonna 2011 se oli pelkkä taimi. Vanha katajaystäväni, se jonka luona seisoin, on hiukan taaempana oikealla ja muodoltaan enemmän levällään, naispuolinen kataja kun on. Tänä vuonna siinä ei näkynyt marjoja, ja sen runko oli kostean jäkälän peitossa, mutta se vaikutti kyllä hyvinvoivalta. Paikassa, jossa aikoinaan seisoin, oli avoimeksi tallottu alue, tyhjilleen jäänyt linnun pesä, ja näytti kuin siinä olisi joku isompikin eläin käynyt polkemassa risukon maata myöten. Tuskin kuitenkaan ihminen, sillä kataja kasvaa kaukana rajaköyden ”väärällä” puolella, rahoitetulla luonnosuojelualueella, jonne ihmisiltä on lintujen pesimisaikaan pääsy kielletty. Mitä ihmettä minä siis tein siellä? Muistan pohtineeni rajanylityksen oikeutusta kun aloitin vuoden, mutta päädyin pyytämään (epävirallista) poikkeuslupaa, koska katajia ei silloin ollut muualla saarella. Nyt seisominen siellä ”kielletyllä alueella” tuntui lisäävän sopivasti monimielisyyttä muuten ehkä turhankin harmittomaan eleeseen.
 
Minun osuuteni taisi kuitenkin olla olennaisempi ohjelmalehtisen tasolla (katso ohjelma tästä) – eri sukupolven taiteilijoita mukana – ja omana kokemuksenani, mutta mikäpäs siinä. Nyt tolpassa on joka tapauksessa linkki videoon, jonka joku utelias ohikulkija voi skannata esiin kamerallaan. Sama lyhyt versio vuodesta katajan kanssa löytyy täältä. Ja video essee, eräänlainen kirje katajalle, jonka laadin CARPA kollokviota varten viime syksynä (teksti englannin kielellä) löytyy puolestaan täältä.
Kaappasin ipadilta puhelimella pari kuvaa insta-live -esityksestä, jonkinlaiseksi todistusasaineistoksi:
 

 

 
Paremman käsityksen ympäristöstä ja katajasta saa ehkä kuvista jotka otin ennen esityksen alkua, vaikka niissä ei tietenkään näy vihreään huiviin kietoutunutta hahmoa, jotka kuvat otti:
 

 

 

 

 

 
 
 

Harakan kuusi


Palattuani ARA (Arts Research Africa) residenssistä aiottua aikaisemmin koronaepidemian takia, jouduin tietysti kahden viikon kotikaranteeniin. Kun se päättyi olin innoissani aloittamassa “Harakan residenssiä”, enhän ole ehtinyt käyttämään työhuonettani saarella kunnolla pitkään aikaan. En ollut edes nähnyt hienoa Harakka 30 vuotta juhlajulkaisua. Siitä löytyy myös kevyt verkkoon sopiva tiedosto, 19 Harakan_julkaisupienversio. Eilen ja toissa päivänä nautin aurinkoisesta säästä ja huhtikuun paljaista maisemista, mutta tänään tuulinen sadesää sai minut jäämään kotiin. Ehdin kuitenkin käynnistämään pienen “harjoituksen” jota toivon mukaan pääsen jatkamaan jo jossakin vaiheessa ensi viikolla, nimittäin vierailut Harakan kuusen luona. Kun mietin mikä olisi huomattava tai huomaamaton puu Harakassa en voinut olla ajattelematta keskellä saarta kasvavaa kuusta, joka on paitsi saaren korkein puu myös ainoa saarella kasvava kuusi. Mäntyjä ja katajiakin siellä kasvaa useita, mutta jostain syystä ei yhtään ainutta kuusta, tuon suuren puun lisäksi. Ja siinä ei todellakaan ole lainkaan käpyjä. Sian vuonna 2007-2008 istuin kuusen juurella viikoittain, ja elokuussa 2018 kuvasin kuusta uudelleen tehdäkseni vanhoista videoista koosteen, joka löytyy täältä. Nyt halusin nimenomaan puhutella kuusta, kirjoittaa sille tai sen kanssa. Löysin sopivan paikan kalliolla melko kaukana kuusesta, jotta siitä näkyisi vähän enemmän, ja luulisin että löydän kohdan uudelleen, kun seuraavan kerran menen tapaamaan kuusta. Kohta hanhet ja lokit alkavat pesimään, ja silloin voi olla vaikeaa istua kuusen kanssa kaksistaan. Mutta toivottavasti valitsin paikan, johon ne eivät tekisi pesää aivan viereen. Aika näyttää. Kuvat ja kirjeeni dokumentoin joka tapauksessa RC-alustalle, tänne.
 

 
 

Johannesburgiin


Matkalla Johannesburgiin, ARA (Artistic Research Africa) residenssiin Wits University’n vieraaksi, summaan suunnitelmiani muistiinpanoistani. Periaatteessa olen kehittämässä hankettani ”Kohtaamisia huomattavien ja huomaamattomien puiden kanssa”, ja sen lisäksi osallistun seminaareihin, pidän jonkun luennon, keskustelen henkilökunnan kanssa heidän tutkimuksistaan jne. Ehkä pääsen jopa näyttämään jonkun vanhoista videoistani, jos hyvin käy. Keskeistä on tietenkin löytää kiinnostavia puita, joiden kanssa esiintyä jotenkin kiinnostavalla tavalla.
 
Kun mietin mitä ”uusia rutiineja” voisin kokeilla tänä aikana – kaksi kuukautta on riittävän pitkä aika luoda sellaisia, kirjasin muun muassa seuraavaa:
– Joogaharjoitus ”olla puu”, kuvattuna kotipihan puun kanssa, ja mahdollisen edistymisen rekisteröinti…
– Äänitysten ja ehkä jopa podcastien tekeminen yksittäisiä puita ympäröivästä äänimaailmasta ja ehkä myös kertomuksia niihin liittyen
– Kirjeitä puille, kirjoitettuna niiden luona tai äärellä, kuten aiemmin oliviipuiden luona
Ja lisäksi joitakin tehtäviä itselleni:
Mieti muita tekoja tai toimintoja puiden kanssa
Etsi (poliittisesti, historiallisesti, ympäristöllisesti) kiistanalaisia puita
Pyydä ihmisiä esittelemään minut itselleen tärkeälle tai kiinnostavalle puulle
 
Edellä sanotut muistiinpanot kirjasin Suomessa ennen matkaa. Nyt istun kahvilassa University Of Witwatersrand’in teatterin aulassa Johannesburgin keskustassa ja olen käyttänyt jo melkein kaksi päivää pelkästään asettautumiseen. Eilen tutustuin lähiympäristöön “lähiössä” jossa asun. Tänään olen ensi kertaa campuksella, vaikkei minulla vielä ole kulkulupaa, ja tehtäväni on jotenkin löytää täältä takaisin majapaikkaani, joka on huvittava mökki, “cottage” osana huvilakokonaisuutta joka on joskus ilmeisesti ollut toimiva “Bed and Breakfast” mutta on nyt vanhan pariskunnan ylläpitämä viehättävän rapistunut hylättyjen koirien ja kissojen ja ilmeisesti myös ihmisten majapaikka. Mökkini on asunnoksi muutettu vanha talli, jonka sisäänkäynti suoraan kadulle on suljettu, joten olen osa pihapiiriä, joka elävien eläinten, autojen ja henkilökunnan lisäksi on täynnä eläimiä esittäviä veistoksia. Itse mökki on sisustetty emännän taideteoksilla. Olen nukkunut paikassa jo kaksi yötä ja melkein viihdyn oudossa ilmapiirissä muovikukkien ja erilaisten koristeiden keskellä, vain suihkusta en vielä saa lämmintä vettä.
Myer, joka kutsui minut tänne, ja Samuel, jonka hän on valinnut oppaakseni, näyttivät minulle paikallisen kyläkeskustan ja läheisen puiston, jonne uskaltauduin jo seikkailemaan myös itsekseni, vaikka itsekseen kävelevä ihminen on selvästi kummajainen. Täällä kaikki liikkuvat autolla. Ja sähkökatkosten varalta hankkimani taskulamppu tuli hyvään käyttöön, koska kaduilla ei ole valaistusta, vain joidenkin talojen porteilla. Miten löytää kulkureitti majapaikastani campukselle ja takaisin, siinä tämän päivän haaste. Mutta tässä ensin muutamia kuvia uudesta asuinpaikastani:
 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Vuosi 2019 puiden kanssa – yhteenvetoa


Vuosi 2019 oli kolmas vuoteni puiden kanssa, ja toinen vuosi taiteellista tutkimusprojektia Performing with Plants Tukholman Taideyliopiston tutkimuskeskuksessa, esityksen, taiteen ja teorian professorina. Nyt se on päättynyt jag kirjoitan kunnollisen raportin projektista, kohta. Tässä luettelen vain asioita, joita olen tehnyt tänä vuonna. Jotkut niistä ovat osa projektia, jotkut eivät ole. 
 
Jonkinlaisen kuvan projektista saa sivulta Performing with Plants – Att uppträda/samarbeta med växter ja blogista, johon olen kirjannut edesottamuksiani Tukholmassa, artisticresearchinstockholm.
SKH:n (Tukholman Taideylipiston) sivuilla – täällä – on lyhyt projektin esittely. Lisätietoja ja yksityiskohtia löytyy projektin verkkosivuilta, elävästä arkistosta Research Catalogue sivustolla. Projektin rahoitti Vetenskapsrådet, sen alainen taiteellisen tutkimuksen komitea, Tukholman taideyliopiston toimiessa hallinnoivana instituutiona.
 
Vuoden aikana olen työskennellyt myös tutkimushankkeessa How to do things with performance? – Miten tehdä asioita esityksellä?, joka on nelivuotinen Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke yhdessä Hanna Järvisen, Tero Nauhan ja Pilvi Porkolan kanssa. Lisätietoja siitä löytyy HTDTWP projektin kotisivuilta joilta on linkit myös blogiin ja elävään arkistoon RC:llä.
 
Mutta mikä oli todella tärkeää tänä vuonna? Mikä oli erityistä verrattuna aikaisempiin vuosiin? En näe sitä kovin selvästi, mutta jollakin tapaa nämä kaksi vuotta Tukholmassa ovat olleet kuin eräänlaiset sapattivuodet, koska minulla on ollut mahdollisuus keskittyä taiteelliseen tutkimukseeni ja kirjoittamiseen, mutta olen silti ollut osa keskustelukontekstia. Silkkaa ylellisyyttä! Tähän perusvaikutelmaan verrattuna tuntuu merkityksettömältä luetella kaikenlaisia töitä ja tapahtumia, mutta teen sen kuitenkin, jotta ne olisivat kirjattuina jonnekin.
 
Vuoden aikana järjestin kaksi pientä seminaaria Tukholmassa:
Working with the Vegetal IV, Stockholms Konstnärliga Högskola 17.10.2019.
Working with the Vegetal III, Stockholms Konstnärliga Högskola 4.4.2019.
 
HTDTWP kanssa järjestimme kaksi tutkimuspäivää Helsingissä:
Research Day V: Performance of/in/as an institution 1.11.2019, University of the Arts Helsinki Theatre Academy
Research Day IV: Performance and Feminism, 20.3.2019 University of the Arts Helsinki Theatre Academy.
 
Toteutimme myös esityksiä, paneeleja ja tapahtumia konferenseissa :
“The Human in Performance?” panelen HTDTWP -projektin kanssa PARSE konferenssissa 2019 Human Göteborgissa 13-15.11.2019, katso  tästä.
“The Transformative Potential of Performance”, luentoperformanssi Hanna Järvisen, Tero Nauhan ja Pilvi Porkolan (HTDTWP) kanssa CARPA 6-konfernssissa Helsingissä 28-30.8.2019. Katso tästä.
“Elastic Connections – Creativity, Resistance, Resilience: A Long Table by the How to Do Things with Performance? research project” PSi #25 konferensissa Calgaryssa 4-7.7.2019, cats  tästä.
Ruukku #11 How to do things with performance numerous julkaisutilaisuus, Publics 23.5.2019, tässä.
“Long table on productive gaps – How to do things with performance?” HTDTWP SAR konferensissa, Zurich University of the Arts, 21-23.3.2019. Katso tästä.
 
Mitä julkaisuihin tulee, olen kyllä eliten ylpeä ensimmäisestä kuvakirjastani (ei valokuvakirjasta, sillä se perustuu videokuviin) Att Uppträda med Träd – Performing with Trees. X-position n 6. Stockholms Konstnärliga Högskola 2019.
Olen myös iloinen Ruukku Journalin erikoisnumerosta, jonka toimitimme yhdessä:
How to do things with performance (toim.) Annette Arlander, Hanna Järvinen, Tero Nauha ja Pilvi Porkola. Ruukku – Studies in Artistic Research Issue 11. 2019.
 
Tutkimusyhteyksissä tärkeimmät “tulokset” ovat tietysti vertaisarvioidut artikkelit:
“Performing with Trees and the Tide – A Diffractive Reading”, Research in Art Education 3/2019, 14-46 täällä
“Return to the Site of the Year of the Rooster”, Annette Arlander, Hanna Järvinen, Tero Nauha och Pilvi Porkola (toim.) How to do things with performance, Ruukku – studies in artistic research 11 (2019)
“Performing with Plants – Appearing with Elms and Alder”, teoksessa Mika Elo, Lea Kantonen & Petri Kaverma (toim.) Etappeja – Kuvataideakatemian tohtoriohjelma 20 vuotta / Waypoints – The Doctoral Programme at Academy of Fine Arts 20 Years 2019, 33-56.
“Resting with Pines in Nida – attempts at performing with plants”, Performance Philosophy vol 4 (2) 2019, 452-475, täällä
 
Olen ollut makan muissakin julkaisuissa, eli kirjoittanut niin sanottuja vertaisarvioimattomia artikkeleita:
“Visiting a Tree”, Mari Mäkiranta & Maiju Loukola (toim.) Voices: Floating Peripheries Conference 2019 – Site and Situation, täällä
“Performing with a Pine Tree”, teoksessa Ziegler, Denise (toim.) I Experience as I Experiment – I Experiment as I Experience. Experience and experimentality in artistic work and research. The Academy of Fine Arts, University of the Arts Helsinki, 2019, 15-26.
“Authentic trees? – Artistic research, non-human collaborators and the documentary” i Quaresma, José (trim.) Research in the Arts. Authenticity, Polymathy and Dissimulation. Lissabon: Museo Archeologico, 83-98.
“Looking at Malla / Steaming Earth”, Jonathan Pitches & David Shearing (trim.) Performance Research Vol 24. No 3: On Mountains. https://doi.org/10.1080/13528165.2019.1624066 “It rains – it thinks – it dances”, teoksessa Johannes Birringer, Josephine Fenger (Hg./eds.) Tanz der Dinge/Things that dance. Jahrbuch Tanzforschung 2019. Bielefeld: transcript Verlag, 187-191.
 
Pari julkaisua ilmestyi vasta 2019 mutta merkittiin ilmestyneiksi 2018:
“Performing as a tourist – with trees” teoksessa Terese Longva and Rita Marhaug (toim.) Between Sky and Sea V: Tourist. Bergen: performance Art Bergen and PABLISH 2018, 128-149.
“Breathing and Growth – performing with plants”, Journal of Dance and Somatic Practices Volume 10. Number 2.2018, 175-187.
Ja näin luultavasti käy myös tänä vuonna.
 
Entä näyttelyt ja muut tapahtumat?
Minulla oli pieni yksityisnäyttely Harakassa, kuten tavallista: Body on the Rocks. Videoteoksia Harakan lennättimessä 10-15.9. 2019. Katso info
Ja Lichen at Alllinge oli esillä Mediaboxissa, Galleria Forum Box 19.7- 11.8.2019. Tässä
 
Teoksiani oli esillä muutamissa ryhmänäyttelyissä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä vuoden mittaan:
Swinging – With a Pine – Hanging  installaatio näyttelyssä I Experience as I Experiment – I Experiment as I Experience, Exhibition laboratory, Helsinki 27.11.-11.12.2019. Katso Invitation info exhibition
Year of the Dog in Lill-Jansskogen (on a spruce stump) ja Swinging – Hanging in a Pine Tree installaatiot Symposium on Artistic Research, Kungliga Musikhögskolan 20.11.2019. Tässä
Trees in Victoria (Lorne) esitettiin installaationa Videoforma 7 festivaaleilla Pietarissa 9.11.2019.
With a Beech in Djurgården , Stationen 6-13.10.2019, katso Samtidigt i Svenshögen
”Day with Malla (text)” esitettiin Marika Maijalan järjestämässä tapahtumassa Par ici, par là: Artist in residence, Harakassa 27-29.6. 2019.
“Windrail II” bli mukana näyttelyssä Näkyvä ja näkymätön meri Harakassa 11-20.6. 2019.
“Trees in Victoria (Apollo Bay)” ja “Trees in Victoria (Lorne)” esitettiin näyttelyssä Art Fair Suomi 23-26.5.2019.
Sunday with a Pine esitettiin konferenssissa Evolving the Forest, Dartington Hall, Devon 19-21.6.2019.
“Kaulanauha kuvista, myöhäinen levykekausi” Harakan kirjastonäyttelyssä, alkaen 5.5.2019.
“Hanging in a Pine tree or appearing with plants” luentoperformanssi tai videoessee konferensissa Performance Philosophy Research Festival and Conference, Intervention! Intoxication?, Amsterdam 14-17.3.2019.
“At Dusk” esitettiin tapahtumassa “This was the silence I wanted to break in You”, Stockholms Universitet 18.1.2019.
 
Vuoden aikana osallistuin lukuisiin konferensseihin; tässä on luettelo kaikista alustuksista, papereista ja luennoista:
Performing with a pine tree, alustus Kuva Research Days 10.12.2019 Exhibition Laboratory, Helsinki.
Performing with plants, projektiesittely tutkimusseminaarissa, Stockholms Konstnärliga Högskola 11.12.2019.
Keskustelu Kira O’Reilly’n kanssa “performance with non-human others”, Research Day V: Performance of/in/as an institution 1.11.2019, University of the Arts Helsinki Theatre Academy
“Authentic trees? – Artistic research, non-human collaborators and the documentary”, nauhoitettu videoalustus seminaarissa Research in the Arts. Authenticity, Polymathy and Dissimulation Lissabon: Museo Archeologico 24.10.2019.
Skype luento Oslon ja Helsingin koreografian MA opiskelijoille Kilpisjärvellä, 10.10.2019.
”PAR and plants – performing with trees?” työryhmässä Performance as Research Working Group IFTR konferenssissa Shanghaissa 8-12.7.2019.
“Moving in a Pine” osana “performance-response-extraction – elasticity of artistic research” työryhmän Artistic Research Working Group tapahtumaa konferenssissa PSI #25 Calgaryssa 4-7.7.2019, tässä
“Performing with plants – for a planthroposcene”, alustus konferenssissa Art in the Anthropocene , the Long Room Hub, Trinity College Dublin, 7-9.6.2019.
”Performing with Pines and Spruces”, alustus konferenssissa Trees in/and/around Literature in the Anthropocene, Universita degli studi di Torino, 21-22.5.2019, tässä
”Ethics and artistic research – a material perspective”, seminaari Tukholman taideyliopiston tohtoriopiskelijoiden kanssa 7.5.2019.
“Maisema, materia ja muutos. Harakan saaren luontokulttuuria dokumentoimassa”, alustus symposiumissa Harakka Island and the Sea 27-28.4.2019.
“Miten tehdä asioita esityksellä -hankkeen kuulumisia – ‘Revisiting’ metodina”, Teatterintutkimuksen seuran kevätpäivät 26.4.2019, tässä.
”Artistic research and/as interdisciplinarity”, luento Musikhögskolan i Stockholm 16.4.2019.
“What do we mean by artistic research – Some Nordic perspectives on artistic doctorates”, luento konferenssissa Per/Forming Futures. Investigating Artistic Doctorates in Dance and Performance Middlesex University, London 11-13.4.2019.
“The Rusty Ring Revisited – ecofeminism today?”, alustus How to Do Things with Performance – projektin tutkimuspäivässä Research Day IV Performance and Feminism, Helsinki 20.3.2019.
Skype luento BA-opiskelijoille, Lasalle University, Singapore 12.3.2019.
“The Stockholm Tree Calendar”, alustus Sensing the City – Salongissa, Coventry University 4.3.2019.
“The Diversity of Artistic Research”, alustus Heidi Tikan tohtoriseminaarissa, Aalto University Department of Media New Media 28.2.2019 katso tässä.
“Visiting a Tree”, alustus ja installaatio konferenssissa Floating Peripheries, University of Lapland, Rovaniemi 14-16. 1.2019.
“Performing with a Pine tree”, kaksiosainen esittely ja alustus, Researchweek, Stockholms Konstnärliga Högskola 22-25.1. 2019.
 
Olen luultavasti unohtanut jotain tärkeää, mutta tässä on kaikesta huolimatta mielestäni aika paljon. Joten kiitos kaikille tässä ylellisestä (ja siksi) tuotteliaasta vuodesta!
 
 
 
 
 

Oliivipuiden luona Ulldeconassa


Eräänlaisena päätöksenä projektille “Esiintyä kasvien kanssa” kävin tervehtimässä ikivanhoja oliviipuita Ulldeconassa Kalatomniassa. Verkosta löytämäni artikkeli kiinnitti huomioni. Siinä kerrotaan 1700 vuotta vanhasta oliivipuusta Farga de L’Arion, jota päätin lähteä tapaamaan. Se olikin helpommin sanottu kuin tehty, mutta pääsinhän minä puun luokse lopulta, espanjalaisen turistiryhmän kanssa. Yksityiselle alueelle pääsi vain opastetulla kierroksella. Tässä on kuva kyltistä puumonumentin luona ja sitten itse puuvanhuksesta, joka on suojattu aidalla. Minulla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta esiintyä puun kanssa, en edes yrittänyt. Mutta ystävällinen turistikollega otti kaksi valokuva minusta puun kanssa, “todisteeksi”:
 

 

 

 

 
Hyväksyin tilanteen jo ennen vierailua, sillä minulla oli ollut mahdollisuus viettää aikaa vanhojen oliivipuiden kanssa kahdessa muussa paikassa lähistöllä, jonne pääsi jäalan ja joissa ei ollut muita ihmisiä ainakaan tähän aikaan vuodesta. Ensimmäinen paikka oli oliivitarha La Foia de Ulldecona, torstaina, ja siellä valitsin yhden puista, (numero 968, katso kuva yllä ja tässä alla) jonka kanssa vietin vähän enemmän aikaa.
 

 

 
Monumentaaliset oliivipuut rinteessä Eremita del Remei’n luona lähellä Alcanaria tapasin perjantaina, ja niiden luona istuin poseeraamassa niin pitkään kuin halusin:
 

 

 

 

 

 

 

 
Lopuksi vielä ainoa karsimani kuva, se joka ei sovi joukkoon sävyjensä takia, vaikka juuri tuossa puussa löysin ihanan paikan maata oksanhangassa ja katsella lehvistön läpi taivasta, vaikka minua ei kuvassa erotakaan varjoista.
 

 

Keinutellen – männyn kanssa – roikkumassa


Videotriptyykki Swinging – With a Pine – Hanging (15 min 28 sek) on esillä Denise Zieglerin kokoamassa näyttelyssä Kun koen kokeilen – kokeilen kun koen Kuvataideakatemian Exhibition Laboratoryssa 27.11–11.12.2019. Lisää tietoa näyttelystä löytyy täältä
Työ on kuvattu Lill-Jansskogen nimisessä metsikössä Tukholman keskustassa 16 helmikuuta 2018 ja 3 helmikuuta 2019 välisenä aikana. Se on osa taiteellista tutkimushanketta “Att Uppträda med växter – Performing with Plants” Tukholman Taideyliopistossa. Lisää projektista täällä.
Näyttelyyn liittyvässä Denise Zieglerin toimittamassa julkaisussa, Kun koen kokeilen – kokeilen kun koen, I Experience as I Experiment – I Experiment as I Experience. Experience and experimentality in artistic work and research, joka eräänlainen suomenkielisistä ja englanninkielisistä teksteistä koostuva vaihtoehtoinen näyttelyluettelo, on mukana myös minun tekstini, ”Performing with a Pine Tree”. Siinä kerron työstä enemmän. Skannattuna tässä: performing with a pine tree
 

 
Ja vielä kuva jossa näkyy osa Jan Lütjohannin työstä, mäntypuuta…
 

 
 

Kertausharjoituksia


Osana tutkimushanketta How to do things with performance? (HTDTWP) eli Miten tehdä asioita esityksellä, olen palannut Animal Years videosarjan kuvauspaikoille Harakan saarella. Tänään vuorossa oli kataja, jonka luona vierailin lauantai- tai sunnuntai-iltapäivisin jäniksen vuonna 2011-2012. Jo kesäkuussa, kuvatessani lyhyen version Tiikerin vuoden (2010-2011) kuvauspaikalla kävin katsomassa mitä katajalle kuuluu, ja huomasin että se voi hyvin, on jopa saanut seurakseen useampia pieniä katajia.
 
Jostain syystä en ole kirjoittanut blogimerkintöjä vierailuistani tänä vuonna. Viimeksi olen kirjoittanut siitä, miten kiersin rautarengasta lumihangessa Härän vuoden kalliolla joulukuun 20 päivänä, materiaaliksi alustukselle HTDTWP tutkimuspäivään 20 maaliskuuta. Mutta pikavisiitistäni vanhan kivijalan luona kesäkuun 17 päivä, en ole kirjoittanut mitään, ehkä koska olin kiireinen ja koska vierailu oli nimenomaan pikavisiitti. Editoin materiaalista videon Calgaryn konferenssin long table -esitystä varten, jossa olimme kaksistaan Pilvi Porkolan kanssa; Hanna Järvinen ja Tero Nauha olivat mukana vain nukkeina.
 
Aiemmista vierailuistani kirjoitin usein jotakin, ja nyt kun kaikki materiaalit ovat vaarassa tuhoutua – pudotin kovalevyni lattialle, eikä se enää suostunut reagoimaan – tuntuu sitäkin tärkeämmältä kirjoittaa jotakin muistiinpanoja. Kovalevy on toki korjaajalla tutkittavana, ja päätin heti tehdä myös näistä materiaaleista tuplakopiot, mutta silti…
 
Tiikerin vuoden paikan luona käynnistä – vanhan rakennuksen puoliksi nurmettunut betonikivijalka saaren itälaidalla – ei ole paljoa kerrottavaa. Minulla oli pieni matto mukanani, ja harava, jolla huidoin pois korkeaa ruohoa ja mahdollisia hanhihyökkäyksiä. En kuitenkaan tehnyt muuta kuin miniversion yhdestä kierroksesta, ja senkin vain yhdeltä suunnalta. Melkein häpeän omaa laiskuuttani, tai arkuuttani – en halunnut rämpiä ryteikössä, josta aikoinaan sain inhottavan punkin kainalooni. Mutta sen sijaan näin hiukan vaivaa editoinnin suhteen, ja olen melko tyytyväinen lopputulokseen, joka löytyy täältä, kahtena versiona.
 
Entä kataja? Katajan luona vieraileminen oli ehkä mieluisin kaikista vuosista, yhtäältä koska oli hauska pitää sitä ”kädestä”, ja piiloutua huivin sisään, ja toisaalta koska siinä yhteydessä aloitin myös blogin pitämisen. Lisäksi vierailin kaikenlaisten katajansukuisten pensaiden luona eri puolilla maailmaa matkoillani. Niinpä palaaminen katajan luokse tuntui jotenkin merkittävältä.
 
Tarkistin originaalivideon pituuden, 20 min, ja laitoin puhelimen ajastimen varoittamaan 25 minutin kuluttua. Vasta seisoessani katajan luona tajusin, että 25 minuuttia olisi liian pitkä, koska siihen ei sisältynyt paikalle meneminen ja sieltä poistuminen. Ja sitten muistin myös, että kamerani pysähtyy itsestään 21 minuutin kuluttua – miten voinkin aina unohtaa sen. Niinpä laskin hengityksiäni saadakseni suurin piirtein kaksikymmentä minuuttia täyteen (noin 22 min), ja kun palasin katajan luo kamera oli pysähtynyt. Niinpä kuvasin uudelleen lyhyemmän jakson, jotta saisin mukaan myös kuvasta poistumisen.
 
Oli miten oli, katajan kanssa oli helppo olla, se antautui suosiolla kädestä pidettäväksi, ja sen vieressä oli sopiva kohta seisoa kanervikossa. Vasta kuvamateriaalia katsoessa tajusin, että minua tuskin erottaa pensaikosta. Ja minä kun pelkäsin, että sitruunankeltainen asuni olisi liian silmiinpistävä!
 
Tässä pari lähikuvaa katajasta:
 

 

 

 
 
 

Kaivolla ja Seilin saarella


 
Kaisa Salmen kutsumana osallistuin Leena Kelan emännöimään kaivolla -tapahtumaan Saaren kartanossa. Siihen liittyen teimme retken Seilin saarelle, jossa olen käynyt vain kerran aiemmin, ensimmäisen Summer Academy for Artistic Research yhteydessä. Oli hienoa kokea tuo merkillinen saari toiseen kertaan ja toisesta näkökulmasta. “Kaivolla” vietettyjen päivien päätteeksi teimme kirjoitusharjoituksen. Omalta osaltani kuvasin kokemustani näin:
 
Meri on helmenharmaa, vaalea jokin, jota ei usvan joukosta erota. Yhtäkkiä ohi lipuu pienellä luodolla oleva merimerkki, aivan läheltä. Se tulee sumusta ja katoaa sinne taas. Vähitellen näkyy tummia saaria, kalliot ja männyt kohdallaan, aika ja paikka täsmentyvät, saavumme Seilin saarelle. Hämmennyn kun tajuan, että se on yhä siellä, rannan venevajat selvästi tunnistettavia sumusta huolimatta, saman kaltaisia kuin edellisillan kuvissa, saman kaltaisia kuin noin viisi vuotta sitten, käydessäni siellä ensi kertaa. Hämmennyn siitä, että saari on ennallaan, eikä olekaan vain osa minun jo osaksi unohtamaani kokemusta, puoliksi menneisyydeksi muuttunutta muistoa. Se on elänyt omaa elämäänsä nämä vuodet ja on nyt valmis uuteen kohtaamiseen. Ainoa ajatukseni on, että haluan vierailla katajan luona, katajan, joka kasvaa vinossa kirkon kupeessa – ei, ei kupeessa vaan sitä vastapäätä, niityn tai nurmikon toisella laidalla. Se löytyy helposti kävelyretken päätteeksi ja nyt hämmennyn uudestaan, muistin sen olevan isompi – ei kai kataja voi kutistua vuosien mittaan, ellei se kuihdu. Sen viereen oli kasvanut tuomi, joka oli jo sitä korkeampi, melkein kuin samaa kasvia. En tiedä viihtyivätkö ne yhdessä ensin, ja nyt tuomi oli ottanut ylivallan, vai oliko se alusta asti toiminut tunkeilevasti, ängennyt itsensä katajan juurien välistä valoon, tukeutunut siihen tai jotenkin vienyt yhä laajemman tilan. Tuntui väärältä, että se änkesi juuri samaan paikkaan, kun koko nurmikenttä olisi ollut sille tarjolla, mutta tuskin se itse valitsi paikkansa. Jos tuomenmarja oli pudonnut linnun nokasta katajan juureen, sillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin versoa, eikä se ehkä ollut kovinkaan helppoa, kun kataja oli jo siinä. Tai sitten kataja nimenomaan suojeli nuorta tuomen tainta, ehkä tahtomattaan, viikatteilta ja ruohonleikkureilta, jotka niittivät sen sukulaiset heti nuorina muulta nurmikolta. Ja se oli yksin jäänyt siihen katajan kainaloon kasvamaan, pian sitä korkeammaksi, kuin käenpoika pikkulinnun pesässä, ottovanhempiaan isompana. Tuomi oli ottanut minun paikkani. Tuomen viereen ei ollut enää asiaa, ei ollut paikkaa tarttua sitä ”kädestä”, oksasta, ja yrittää hengittää sen aikaa. En osannut edes tervehtiä, se oli jo joku ihan toinen, tuntematon.
Päivä hujahti saarta kierrellessä, tarinoita kuunnellessa, vanhan sairaalan – vankilan – laitoksen pihamaalla jalavan juuria ihmetellessä. Illemmalla oli hetki aikaa vaellella itsekseen, ja minä palasin katajan luokse – ei, käännyin pois ja rantaan. Meri, meri, missä se oli? Kirkkorannassa, hautausmaan rinteen ristien takana veden rajassa kasvoi leppä, joka kurotti veden ylle. Sen vieressä oli vaahtera ja taustalla saarni, meren ja lepän välissä sileää kalliota, ja vielä jotakin polun tapaista. Siinä oli paikka, oksa, jolla istua hetki. Kuivunut ruusupensas piikkeineen piti kääntää sivuun, jotta rungolle pääsi istumaan, eikä se ollut oikein mukava paikka, oksa oli sen verran kapea, että sillä istuessa olo tuntui huteralta, vaikka se kesti hyvin vanhan naisen painon. Pari kertaa horjahdin melkein, mutta istuin ja mietin, oliko joku Seilin naisista istunut rannassa ja miettinyt miten saarelta pääsisi pois, tai mietti nyt jotakin muuta, odottanut, muistellut, kaivannut, ehkä vain levännyt. Tästä ei näkynyt merta kuin nimeksi, eikä lainkaan avomerta, ei horisonttia missään. Tässä rannalla oli todella ”lepikossa”, pöheikössä, piilossa. Jos haluaisi nähdä avomerelle tai mantereelle pitäisi kiivetä ylemmäs. Havahduin ja muistin, että oli ehdittävä veneelle, toiselle laiturille. Kokosin kamppeeni ja kiirehdin matkaan, palasin polulle ja panin töpinäksi taas…
 

 

 

 
Katso myös videot Holding Hands with a Juniper – Seili (2012) ja With an Alder on Seili – Soul Island (2019)
 
 

Esiintymässä kasvien kanssa vuonna 2018 – yhteenveto


Viime vuonna suurin piirtein näihin aikoihin laadin yhteenvedon ensimmäisestä vuodestani kasvien kanssa, joten vaikuttaa asianmukaiselta tehdä sama harjoitus toisen kasvien kanssa vietetyn vuoden jälkeen. Vuosi 2017 oli eräänlainen valmistava vuosi, jolloin aloitin projektini Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa, ja vuonna 2018 varsinainen projektini Tukholman Taideylipistossa vasta käynnistyi. Taiteellinen tutkimusprojekti Att uppträda/samarbeta med växter tai Performing with plants on Ruotsin tiedeakatemian rahoittama ja kestää vain kaksi vuotta, joten vuonna 2019 on aika vetää projekti yhteen. Kun tarkastelen tekemisiäni vuonna 2018 huomaan, ettei joukossa ole kovinkaan monta julkaisua tai tapahtumaa kasvien kanssa esiintymisestä. Eräs syy siihen on, että olen myös päätutkija Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa How to do things with performance eli Miten tehdä asioita esityksellä, ja se on vienyt yllättävän paljon ajastani. Monissa tapauksissa olen pystynyt yhdistämään kiinnostuksen kohteeni molemmissa projekteissa, mutta yritän silti pitää ne erillään. Ja näiden kahden tutkimushankkeen lisäksi minulla on ollut melko paljon muita velvoitteita. Osa niistä on nyt päättynyt, joten minulla on enemmän aikaa keskittyä päätyöhöni.
Jos ajattelen erityisiä tapahtumia vuoden aikana yksi yllätys vuoden päätteeksi jota en todellakaan osannut ennakoida oli monitaiteen valtionpalkinto 2018 tässä tiedote suomeksi ja ruotsiksi kuvan kanssa
Seuraavassa luettelen joitakin niistä asioista, joita olen vuoden aikana tehnyt, sekä jatkuvia tehtäviä että vuoden aikana päättyneitä tehtäviä. Sen jälkeen luettelen julkaisuja ja esityksiä tai tapahtumia sekä keskusteluja, joihin olen osallistunut, ryhmiteltyinä hankkeiden mukaan.
 
Meneillään olevat tutkimushankkeet ja projektit
Performing with Plants – Att uppträda/samarbeta med växter. Lisää täällä ja elävä arkisto täällä.
How to do things with performance? – Miten tehdä asioita esityksellä?, nelivuotinen Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke yhdessä Hanna Järvisen, Tero Nauhan ja Pilvi Porkolan kanssa. Lisätietoa hankeen verkkosivuilla ja linkeistä blogiin ja elävään arkistoon RC:llä.
Performanssin, taiteen ja teorian professori Tukholman taideyliopiston tutkimuskeskuksessa (2018-2019), josta esittely täällä; blogi tekemisistäni Tukholmassa, artisticresearchinstockholm
Vieraileva tutkija Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa.
Ruotsin tiedeakatemian taiteellisen tutkimuksen komitean jäsen Committee for Artistic Research.
JAR (Journal for Artistic Research) julkaisun toimituskunnan jäsen , ja Ruukku-julkaisun toimitusneuvoston jäsen.
Tänä vuonna päättyneet tehtävät:
Norjan taiteellisen tutkimuksen ohjelman hallituksen jäsen Norwegian Artistic Research Program (2015-2018)
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) jäsen 2015-2018.
Kuvataiteen näyttöapurahalautakunnan jäsen 2016-2018.
 
Kasvien kanssa esiintymiseen liittyvät julkaisut ja esitykset:
— “Artistic Research as Situated Practice – Performing with Lichen” teoksessa José Quaresma (toim.) Investigação em Artes – A necessidade das ideias artísticas / Research in the Arts – The need for artistic ideas, Faculdade de Letras da Universidade de Lisboa 2018, s 27-42.
— “Performing with Plants” teoksessa Leena Rouhiainen (toim.) Perilous Experience CARPA 5 Colloquium Proceedings, Nivel 09 2018 täällä
 
Working With the Vegetal II, seminaari Tukholman Taideyliopistossa Linnégatan 87 29.11.2018.
“Artistic Research as Situated Practice – Performing with Lichen”, videoluento konferenssissa ja kirjan Research in the Arts – the need for artistic ideas julkistamistilaisuudessa, Museo Arceologico de Carmo, Lissabon 27. 11.2018
“Performing with plants” luentosarjassa Avoimet Opet, Kuvataideakatemian Exhibition Laboratory, 9.10.2018.
“Rainy Day in Rekdal”, installaatio ja esittely symposiumissa Tanz Der Dinge / Things that dance Karlsruhe Institute of Technology, 5-7.10.2018.
Trees in Victoria. Kesänäyttely Harakan saaren lennättimessä 3.-12.8.2018.
Working with the Vegetal – seminaari Tukholman taideyliopistossa, katso ohjelma 23.5 2018.
“Puiden kanssa Helsingin puistoissa”, alustus kaupunkitutkimuspäivillä, Tieteiden talo, Helsinki 3-4.5.2018
Video ja esittely konferenssissa Radical Relevances, Aalto yliopistossa 25-27.4. 2018.
Installaatio “Rainy Day in Rekdal” ja “Grey Day in Rekdal” Aalto Yliopiston oppimiskeskuksessa konferenssin Radical Relevances aikana 25-27.4.2018.
Alustus avoimessa seminaarissa Research in Arts and Experience Aalto yliopistossa 26.3.2018.
 
Projektiin How to do things with performance liittyvät julkaisut ja esitykset:
— Annette Arlander, Hanna Järvinen, Tero Nauha ja Pilvi Porkola “Miten tehdä asioita esityksellä – tutkimushanke Sao Paulossa” teoksessa Anna Thuring, Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen (toim.) Esitys ja Toiseus, Näyttämö ja Tutkimus 7, Teats Teatterintutkimuksen seura 2018, s 204-214. täällä
— Annette Arlander, Hanna Järvinen, Tero Nauha ja Pilvi Porkola “Regurgitated Perspectives – Performance” teoksessa Geoff Cox, Hannah Drayson, Azadeh Fatehrad, Allister Gall, Laura Hopes, Anya Lewin, Andrew Prior, (toim.) Proceedings of the 9th SAR International Conference on Artistic Research, University of Plymouth, April 11th-13th, 2018, s 299-311. täällä
— Annette Arlander, Hanna Järvinen, Tero Nauha ja Pilvi Porkola “How to do things with performance in relation to what is given?” Ruukku Journal numero 8 (voices) 2018. täällä
— Arlander, A. (2018). “The Shore Revisited”.Journal of Embodied Research, 1(1), 4 (30:34). DOI: http://doi.org/10.16995/jer.8
 
“Let’s talk about performance! IV” – keskustelu performanssitaiteesta professoreiden Gavin Butt ja Tero Nauha kanssa Huuto galleriassa, katso info, 17.11. 2018.
“Revisiting the Rock”, alustus tutkimuspäivässä Research Day III: Performance Pedagogy Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, cfp ja ohjelma täällä, 16.11.2018.
“How to do things with performance in alliance with things, concepts, bodies or plants?”, esitys HTDTWP (How to Do Things With Performance) projektin kanssa konferenssissa Alliances and Commonalities, Tukholman taideyliopistossa, täällä, 25-27.10.2018.
“Let’s talk about performance! III” keskustelu performanssitaiteesta Tomasz Szraman kanssa Muu galleriassa, katso info, 1.10.2018.
Esitelmä paneelissa “Migrating concepts in performance” yhdessä How to do things with performance? projektin kanssa IFTR (International Federation for Theatre Research) konferenssissa Theatre and Migration Belgradissa, katso ohjelma, 19-23.7.2018.
“Revisiting the City Skyline”, alustus performatiivisessa paneelissa “Networking Finland, Malta, Korea” yhdessä How to do things with performance? projektin kanssa konferenssissa PSi (Performance Studies International) #24 Daegussa, Koreassa 3-6.7.2018.
“Authorship, Agency and Performing – in Finnish”, esitelmä paneelissa “What is Performativity in Finnish?” yhdessä How to Do Things With Performance -projektin kanssa konferensissa Cultural Mobility of Performance and Performativity Studies , Krakówassa 28-30.5. 2018.
“Regurgitated perspectives – an excerpt” HTDTWP-projektin kanssa Tutken kevätpäivillä Kiasmassa, 25.4.2018.
“Puhetta performanssista” – keskustelu performanssitaiteesta II Essi Kausalaisen and Sara Pathiranen kanssa Muu galleriassa, katso info, 23.4.2018.
Esitys”Regurgitated Perspectives” yhdessä How to do things with performance? projektin kanssa konferenssissa the 9th SAR conference – International Conference on Artistic Research Artistic Research will Eat Itself University of Plymouth, 11-13.4.2018.
Alustus How to do things with performance? -projektin organisoimassa tutkimuspäivässä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, täällä, 2.3. 2018.
“Puhetta performanssista” – keskustelu performanssitaiteesta Muu galleriassa, emäntänä Annette Arlander. Ensimmäinen vieras taiteilija ja kuraattori Leena Kela, ja hänen projektinsa One Year Performance, katso täällä, 26.2.2018.
 
Muut julkaisut ja esitykset:
— “Process as Performance or Variations of Swinging” teoksessa Hetty Blades & Emma Meehan (toim.) Performing Process: Sharing Dance and Choreographic Practice. Intellect Books. 2018, 99-118.
— “Day and Night with Malla” Screenworks 8.2 Digital Ecologies and the Anthropocene
— “Dune Dream – Self-imaging, Trans-corporeality and the Environment”. Body, Space & Technology. 17(1), 2018, 3–21.
— “Performing with the Weather”. Global Performance Studies Issue 1.2. Performance Climates
— “Agential Cuts and Performance as Research” teoksessa Annette Arlander, Bruce Barton, Melanie Dreyer-Lude, Ben Spatz (toim.) Performance as Research: Knowledge, Methods, Impact. London and New York: Routledge 2018, 133-151.
— “Introduction to Future Concerns. The Multiple Futures of Performance as Research.” Teoksessa Annette Arlander, Bruce Barton, Melanie Dreyer-Lude, Ben Spatz (toim.) Performance as Research: Knowledge, Methods, Impact. London And New York: Routledge 2018, 333-349.
 
Panelistina seminaarissa Music in Disorder – Counterplay, Complexity and Collective Improvisation Tukholman musiikkiakatemiassa (Royal College of Music in Stockholm), katso http://musicindisorder.se 30.11.2018.
Panelistina keskustelussa ”Artistic research as basic research” Ruotsin tiedeakatemian taiteellisen tutkimuksen komitean järjestämässä symposiumissa Piteåssa 15.11.2018.
Tindra Thorin väitöstutkimuksen Painting the City: Performative Cosmopolitanism and the Politics of Space and Art arvostelulautakunnan jäsen, Tukholman yliopiston mediatutkimuksen laitos 8.6.2018.
Kirjastokeskustelu Stacey Sacksin kanssa StDH:ssa, Tukholman taideyliopistossa 24.4.2018.
“Generations of Artistic Research”, keskustelijana Taideyliopiston taiteellisen tutukimuksen keskuksen (CfAR) tilaisuudessa, täällä 1.3.2018.
Marja Silden teatteritieteen väitöstutkimuksen Poseeraamisia ja itsensä ylittämisiä. Habituksen esteettinen muokkaaminen 1980-luvun Helsingin kaupunkikulttuurin murroksessa vastaväittäjä, Helsingin yliopisto 27.1.2018.
Norjan taiteellisen tutkimuksen ohjelman seminaarin ”Unfold and articulate” moderaattori Bergenin yliopiston taiteen ja muotoilun laitoksella, katso ohjelma 10-11.1.2018.