Uusi yhdyspuuni ja yhteistyökumppanini Lapinlahdessa,
suuri koivu puiston laidalla moottoritielle päin, on auttanut minua
olemaan yhteydessä uuteen ympäristööni, entiseen Lapinlahden mielisairaalaan joka rakennettiin jo 1841. Puulla on valtava oksa jonka päällä on helppo istua kuin jonkun viisaan velhon sylissä. Aloin vierailla koivun luona heti huhtikuussa kun olin allekirjoittanut sopimuksen työhuoneesta rakennuksessa, ja päätin tallentaa keskustelun kerran kuussa, kuten olin tehnyt katajien kanssa edellisvuotena. Minusta tuntui luontevalta puhua ruotsia koivun kanssa ja suunnittelin myös lukevani Josef Julius Wecksellin runon joka kerta. Hän ei ole yhtä kuuluisa kuin Aleksis Kivi, jonka huone on pieni museo samassa käytävässä kuin omani, mutta Wecksell asui neljäkymmentä vuotta elämästään potilaana täällä. Näiden kuukausittaisten keskustelujen lisäksi olen käyttänyt koivua apunani useita kertoja tänä keväänä ja tallentanut pieniä keskusteluja englanniksi eri tarkoituksia varten. Ne on kaikki linkitetty Research Catalogue alustan sivulle nimeltään yksinkertaisesti vain Lapinlahti – Lappviken.
 
Ensimmäinen näistä ylimääräisistä keskusteluista tehtiin performanssia Birch to Birch varten Bodøssä, Norjassa ja sitä performanssia varten vain hengitin huuliharpun lävitse koivussa ja koivulle ja tallensin sen eräänlaisena tervehdyksenä koivuille pohjoisessa. Yleisö saattoi nähdä videon QR koodien kautta, jotka roikkuivat hatustani kun “soitin” koivuille siellä. Toinen keskustelu on nimeltään Asking the Birch ja se tehtiin At the Edges of Disciplinary Conventions – Asking Trees for Advice nimistä luentoa varten Agderin yliopistossa, Kristiansandissa Norjassa. Kolmannen keskustelun, nimeltään Birch Response, toteutin Artistic Research Working Group of PSi (Performance Studies international) -työryhmän tapaamiseen Jakartassa. Itse asiassa tallensin kaksi keskustelua, ensimmäisen vastauksena osallistujan huolen aiheeseen, joka joutui perumaan matkansa, ja toisen, Repetition with Birch, vastauksena toisen osallistujan huolen aiheeseen, joka tuli mukaan myöhemmin. Toistaiseksi viimeisen keskustelun, Side effects with Birch tallensin Performance as Research Working Group of IFTR (International Federation for Theatre Research) -työryhmän tapaamista varten Melbournessa. Tallensin kaikki nämä keskustelut kesäkuussa ja koivu todella auttoi minua vastaamaan kaikkin näihin haasteisiin erilaisissa yhteyksissä. Nyt minusta tuntuu että voin kääntyä koivun puoleen melkein minkä tahansa ongelman kanssa ja tunnen jo olevani enemmän kotona Lapinlahdessa vaikka olenkin viettänyt enemmän aikaa matkoilla kuin uudessa työhuoneessani täällä.